Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Twinit, Triplet, Piikit, Protot, Spesiaalit...
Avatar
JouniSFC1000
administrator
administrator
Viestit: 706
Liittynyt: 13. Helmi 2012 19:13
Paikkakunta: Pääkaupunkiseutu

Re: Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Viesti Kirjoittaja JouniSFC1000 »

Kannen kallojen materiaali lienee austeniittinen valurauta. Lämpölaajenemiskerroin on sama, tai ainakin erittäin lähellä valualumiinin lämpölaajenemiskerrointa. Lejeeringitkin on voitu valita tätä silmälläpitäen.
Lisäksi austeniittisien valurautojen lämmönjohtavuus verrattuna muihin valurautoihin on tyypillisesti noin 30% heikompi.

-Jouni
SFC 1000 Classic 1989
LB 125 Uno Custom 1986
Ducati Paso 750 1990
MZ RT125/3 1961
Matchless G2 CSR 1964
Avatar
JouniSFC1000
administrator
administrator
Viestit: 706
Liittynyt: 13. Helmi 2012 19:13
Paikkakunta: Pääkaupunkiseutu

Re: Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Viesti Kirjoittaja JouniSFC1000 »

Samille tiedoksi.
JouniSFC1000 kirjoitti: 15. Helmi 2021 23:57 ...
-Sytytystulpista voi saada elektrodit helposti sulamaan jos säädöt on hieman pielessä.
Kaasun lämpötila tulppaa vasten on suurempi.
Oma havaintoni on myös ettei jotkut tulpat joissa on erikoismateriaaleista tehdyt elektrodit kestä yhtään Laverdassa, vaan ne sulaa samantien. Jotkut tulpat voivat myöskin poiketa keskielektrodin lämmönsiirroltaan siten, että keskielektrodi sulaa oikeista säädöistä huolimatta.
Jotkut tulpat on mahdollista säätää kestämään, mutta tällöin seos ei ole itse moottorin maksimitehon
kannalta optimissa.
...
Lisäksi joillain tulpilla moottori ei suostu toimimaan oikealla seossuhdealueella, esim. tulpan itsepuhdistus ei välttämättä toimi. Asia ei ole kiinni pelkästään tulpan lämpöarvosta.

Sanoit, että seosmittari näyttää aina noin 12,0.
Itse lähtisin säätämään pyörääsi seuraavalla tavalla. Omassa SFC:ssäni seosmittari muistaakseni näytti jotain 10,7-11,7 väliltä, mistä löytyy räjähtävä kiihtyvyys.

1. Vaihtaisin sytytystulpat malliin Bosch W4CC, W4C, W240T2 tai W250T2. Näitä löytyy silloin tällöin myös kotimaisilta myyjiltä, kuten Mopo Sport Vantaalta tai TMI Jani Kaasalainen, yms. Huom. joskus näitä tulppia on huomattavan pienellä presetillä esim. 0,4mm tai 0,5mm kärkivälillä, ne kuluu nopeasti vain toiselta laidalta.
Presetti pitäisi olla 0,1mm tarkkuudella sama kuin mihin se säädetään, arvo Laverdan tehtaan ohje. Joskus olen varovasti taivuttanut sivuelektrodin mutkan eri paikkaan. Boschin tulpissa on kestänyt, jos sen tekee varovasti ja vain kerran.

Vaihtoehtoja:
-Tästä kysyy että on varmasti W4CC: https://moposport.fi/sytytystulppa-w4cc-b8es-bosch/
-http://www.janikaasalainen.fi/fi/bosch- ... -w4cc.html
-eBaysta joku yllä olevista malleista. Näitä ei tiedääkseni ole ollut piraatteja, joten aika turvallista ostaa.
-Motonet ei myy enää ko. tulppamallia.

2. Pääsuuttimet sulla oli numeroa 122.
Kokeilisin numeroilla 122, 127, 132, 137. Voi heittää näistä esim. yhdellä numerolla, ero ei ole suuri. Jotkut myyjät myyvät vain parillisia, jotkut parittomia, jotkut molempia. Millä näistä kulkee parhaiten. Liian iso suutin voi myös aiheuttaa ilmiön, että kulkee paremmin, kun täyden kaasun asennosta laskee kaasua pois ihan pikkiriikkisen. Musta savu pakoputkesta indikoi myös liian rikasta seosta. Harmaa savu on oikea väri täydellä kaasulla, tosin sitä ei itse ajaessa oikein pääse näkemään. Jos jommilla kummilla keskimmäisistä koista kulkee parhaiten, tulee hienosäätö hakea tämän koon ympäristöstä noin kahden numeron portain. Yhden numeron eroilla ei ole pääsuuttimessa juurikaan merkitystä, toisin kuin joutokäyntisuuttimissa.

3. Mm. kiihdytyspumput voi joutua säätämään uudelleen. Ne voi myös kytkeä kokonaan pois edelliseen testiin. Liian pieni annos aiheuttaa ettei ala heti vetämään kunnolla kun avaa nopeasti kaasun, liian paljon bensaa taas tekee, että alkaa kulkea vasta kun liika bensa on ensin poltettu pois.

Vaikka sulla Sami onkin Sveitsin tms. versio versio A11 tai A12 nokilla ja kait matalapuristeisilla männillä, voit kokeilla näin millaisen tuntuman saat ulos. Jos näillä ohjeilla ei onnistu, luultavasti myös jotain muuta on pielessä. Esim. ilmansuodatin tulee olla aina puhdas, jne. aivan 100%:n kaikki muukin kunnossa. Varo kuitenkin jos joltain seosalueelta löydät räjähtävän kiihtyvyyden. Näillä säädöillä jos vaihdat sitten takaisin Championin tulpat, voi olla ettei moottori enää suostu toimimaan kunnolla.

-Jouni
SFC 1000 Classic 1989
LB 125 Uno Custom 1986
Ducati Paso 750 1990
MZ RT125/3 1961
Matchless G2 CSR 1964
Avatar
cape
club member
club member
Viestit: 1730
Liittynyt: 09. Loka 2008 08:50

Re: Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Viesti Kirjoittaja cape »

Jounille tiedoksi. Jota käy ja kukkuu sekä nielee kilometrejä. Mitä sitä ropaamaan.
Laverda 1000 Jota -81, 3/4 rhythm rocket!
Avatar
ltmt7
moderator
moderator
Viestit: 447
Liittynyt: 18. Loka 2008 18:16
Paikkakunta: Valkeakoski

Re: Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Viesti Kirjoittaja ltmt7 »

Viime talvena hommasin seos mittarin. Olen vuosien saatossa perstuntumalta säädellyt kaasareita vaihtamalla neuloja ym. Nyt yllätykseksi paras neula 1200 on tehtaalla laitettu k14. tyhjäkäynti suutinta pienensin koska alakierrokset oli tosi rikkaalla, siitä seurasi vaikeus päästä neulan säätö alueelle, kiihdytys pumput ei anna tarpeeksi. Paras veto on kun mittari näyttää 12-13 seos suhdetta, kyllä kymmenellä alkava luku on aika rikkaalla.
Leo
Laverda 1000 3C -74
Laverda 1200 -78
Laverda jota 120 -82
Laverda RGS Corsa -84 2 X
Avatar
JouniSFC1000
administrator
administrator
Viestit: 706
Liittynyt: 13. Helmi 2012 19:13
Paikkakunta: Pääkaupunkiseutu

Re: Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Viesti Kirjoittaja JouniSFC1000 »

Eli siis kaasu aivan pohjassa kierroksilla tämä 10-11 kieppeillä lukema, muuten mulla on 12 kieppeillä, pintakaasulla jopa noin 14.

-Jouni
SFC 1000 Classic 1989
LB 125 Uno Custom 1986
Ducati Paso 750 1990
MZ RT125/3 1961
Matchless G2 CSR 1964
Avatar
JouniSFC1000
administrator
administrator
Viestit: 706
Liittynyt: 13. Helmi 2012 19:13
Paikkakunta: Pääkaupunkiseutu

Re: Onko Laverdoissa puoliadiabaattinen polttoprosessi?

Viesti Kirjoittaja JouniSFC1000 »

Yleisesti ottaen puolipallon mallisillä palotiloilla saadaan suurin teho, mm. mahdollistavat rikkaamman seoksen käytön eli enemmän myös hieman polttoainetta saadaan sylinteriin. Nyt jos moottori on puoliadiabaattinen, nousee palolämpötila ja sitä kautta sitä pitäisi voida ajaa vieläkin hieman rikkaammalla seoksella ja saada vielä hieman lisää tehoa ulos. 10,7-11,7 seossuhde ei ole epätavallinen edes vanhemmissa viritetyissä katuautoissa täydellä kaasulla. Tasakaasulla osakuormalla seos kuuluukin olla toki laihempi kuin tämä.

Edellisestä näyttää käytännössä seuraavan, että näin polttavasta moottorista tulee harmaa savu pakoputkesta ulos. Muistaako kukaan, että kun Laverda lähtee ohitukseen, takana ajavat kaverit näkevät, kun harmaa savu pölähtää Laverdan pakoputkesta ja sitten pyörä vaan poistuu. Esimerkiksi ILOCin lehdessä (muistaakseni edellistä edellisessä numerossa, kaivanpas tuon lehden) oli artikkeli, jossa tämä harmaa savu mainittiin useaan otteeseen. Tältä harmaan savun alueelta jollain sopivilla säädöillä näyttää minusta suurin teho löytyvän näissä Laverdan moottoreissa.

Ongelmaksi tulee usein se, ettei yleisesti sytytystulppia ole tarkoitettu näin polttaviin moottoreihin. Siksi mainitsin yllä olevassa viestissä sytytystulppien malleja, jotka ainakin toimivat tällaisella poltolla. Ne edustavat Boschin huipputekniikkaa 1960-luvulta, jota myytiin aikoinaan kauppanimen "Thermoelastic" alla.
Katsokaa esim. kuva tästä linkistä, jossa on "Thermoelastic"-logo:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... rxzell.JPG
En osaa sanoa mitkä vaihtoehtoisista malleista muunmerkkisistä tulpista toimivat. Siksi suosittelen että kaikissa kokeiluissa moottorin toimintaa verrataan näihin sytytystulppiin.

Moottorissa on Dottore Francesco Laverdan kehittämä systeemi. Siitä yritetään puhua tässä viestiketjussa. Esimerkiksi fysiikan suurella nimellä italialaisella Enrico Fermillä (palkittu Nobelin palkinnolla 1938) oli lähes samanlainen yliopistotutkinto fysiikasta kuin Francesco Laverdalla.
Kuka tahansa kaljanjuoja ei tiedä paremmin.
Rivien välistä tätä viestiketjua lukiessa voisi vähän miettiä mistä monet sellaiset Laverda-tarinat ovat peräisin, joihin moni ei edes usko. Varokaa ettette aja pyöriänne lepikkoon, jos yritätte tässä viestiketjussa neuvottuja juttuja.

-Jouni
SFC 1000 Classic 1989
LB 125 Uno Custom 1986
Ducati Paso 750 1990
MZ RT125/3 1961
Matchless G2 CSR 1964
Vastaa Viestiin